Aivopuolisko- eli havaintokanavatesti

Erilaisten oppimistyylien perustana on esitetty olevan (Prashnig1996) oikean tai vasemman aivopuoliskon dominanssi, ajattelutyylien erilaisuus ja aivojen tiedon prosessointi. Siksi aivojen tapa käsitellä tietoa vaikuttaa yksilön oppimisen kaikkiin muihin tyylielementteihin. Tämän teorian valossa, on tiedettävä, mitä eroja vasenta aivolohkoa vahvemmin hyödyntävän, analyyttisen oppijan ja oikeaa aivolohkoa hyödyntävän holistisen oppijan välillä on. Tällaista tulkintaa voidaan pitää mielenkiintoisena siksi, että sen mukaan ero on kuin yöllä ja päivällä. Eroja voidaan tarkastella viidellä oppimiseen vaikuttavalla osa-alueella, joilla analyyttisillä ja holistisilla on täysin erilaiset tarpeet.

Ihmisen aivopuoliskot ovat erikoistuneet työskentelemään eritavoin. Ihanteellisimmillaan ne tekevät tasapainoista yhteistyötä, yleensä toinen puolisko on kuitenkin vallitseva. Aivojen vasenpuolisko keskittyy rajaamaan, linjaamaan ja luetteloimaan ympäristöämme. Se paneutuu tosiasioihin, yksityiskohtiin, loogisiin kokonaisuuksiin ja kielellisiin tarkkuuksiin. Aivojen oikeata puoliskoa puolestaan hallitsevat tunteet, intuitio, luovuus ja taiteellisuus. Perinteinen koulutyöskentely on perinteisesti keskittynyt kehittämään ja vahvistamaan vasemman aivopuoliskon vastuulla olevia taitoja.

Holistinen (kokonaisvaltainen) VAI

Analyyttinen (yksityiskohtainen) oppija?

HOLISTINEN

Käytät enemmän oikean (O) aivopuoliskon strategioita

Näet asiat kokonaisuuksina

ANALYYTTINEN

Käytät enemmän vasemman (V) aivopuoliskon strategioita

Opit yksityiskohtien kautta

Oppimistapasi on looginen

Y= Yhdistelijä (tehokkainta)

	Analyyttinen (vasen)	Holistinen (oikea)
1. Äänet	Pitävät hiljaisuudesta oppimisen aikana.	Tarvitsevat ääniä / musiikkia/ meteliä.
2. Valaistus	Tarvitsevat kirkasta valoa.	Pitävät himmeistä valoista.
3. Työskentelypaikka	Pitävät muodollisesti järjestetyistä huonekaluista ja kovista tuoleista. Haluavat istua suorana opiskellessaan.	Pitävät vapaamuotoisesti järjestetyistä huonekaluista, pehmeistä tuoleista ja lattialla tai vuoteella maakamisesta tai istumisesta.
4. Sitkeys	Haluavat työskennellä yhden tehtävän parissa keskeytyksettä, kunnes ovat valmiita; ovat hyvin sitkeitä.	Haluavat tehdä useita tehtäviä samaan aikaan, tarvitsevat taukoja usein, vitkastelevat, antavat helposti periksi.
5. Ruuan tai juoman nauttiminen	Eivät syö, juo, pureskele tai napostele opiskelun aikana vaan pitävät syömistä ja juomista häiritsevänä.	Työskentelevät paremmin syödessään välipalaa, pureskellessaan jotakin tai juodessaan. Syöminen ja juominen kuuluvat oppimisprosessiin.

Sen lisäksi, että oppijat hyödyntävät vahvemmin jompaakumpaa aivopuoliskoaan, heidän oppimistyylejään voidaan luokitella neljään ryhmään hallitsevan aistin mukaan:

1.auditiiviset oppijat (kuunteleminen, puhuminen, keskusteleminen, sisäinen vuoropuhelu)

2.visuaaliset oppijat (näkeminen, lukeminen, mielikuvat, visualisointi, katseleminen)

3.taktuaaliset oppijat (käsillä tekeminen, käsitteleminen, kosketus)

4.kinesteettiset oppijat (liike, kokeminen, tekeminen, tunteminen, intuitio).

Lähteet: Prashnig, B. 2000. Erilaisuuden voima. Opetustyylit ja oppiminen. Opetus 2000. PS-kustannus. WS Bookwell Oy. Juva 2000.